Celje

Suunnittelemamme parin päivän pysähdys Celjessä on venähtänyt odottamatta jo kolmen viikon mittaiseksi. Olemme ystävystyneet Nikon kanssa ja tutustuneet hänen laajaan kaveripiirinsä. Meidät on otettu vastaan erittäin hyvin ja emme tunne olevamme vieraita vieraassa paikassa.

Celje on Slovenian kolmanneksi suurin kaupunki, mutta todellisuudessa se on uneliaan oloinen noin 40 000 asukkaan taajama. Kaupungin keskusta on hiljentynyt huomattavasti ihmisten siirryttyä asioimaan keskustan ulkopuolella sijaitseviin ostoskeskuksiin. Kaupunki yrittää elvyttää nukkuvaa keskustaa muun muassa uusimalla katukiveyksiä, mutta paikallisten mukaan rahaa voisi sijoittaa järkevämpiinkin kohteisiin.

Asuntomme taiteilijakorttelissa on osoittautunut erittäin mielenkiintoiseksi, sillä talon sisäpihalla oleva baari, TamkoUciri, toimii korttelissa työskentelevien taiteilijoiden ja heidän ystäviensä olohuoneena. Kuten aiemmin mainitsin, kaupunki on muuttanut korttelin tyhjät putiikit työtiloiksi ja vuokraa niitä taiteilijoille yhden euron vuosivuokraa vastaan. Pihalla törmää päivittäin kirjavaan joukkoon erilaisia hahmoja.

Pääosissa

Niko
Isäntämme ja ensimmäinen kontaktimme Celjessä. Niko on nuorten kriisikeskuksessa työskentelevä sosiaalityöntekijä, joka toimii myös torimyyjänä ja turistioppaana Celjessä. Hän on erittäin sosiaalinen, ystävällinen, avulias ja näyttää tuntevan puolet kaupungin asukkaista. Ystäviään Niko auttaa monin tavoin. Hän leipoo leipää, pesee pyykkiä ja majoittaa joskus illanvietossa uupuneita tovereitaan. Niko lukee mielellään Paul Austeria ja kuuntelee indietä.

Jure
Aamuisin talviunilta heränneeltä karhulta näyttävä Jure on kuvataiteilija, joka on muuntanut ateljeensa asumiskäyttöön soveltuvaksi lisäämällä sinne suihkun ja parvisängyn. Hänet tunnetaan myös performanssistaan, jossa hän pukeutuu Teräsmieheksi ja kulkee ympäriinsä auttamassa ihmisiä. Jure pitää matkustelusta ja on tehnyt pitkän pyörämatkan Etelä-Amerikassa.

Narcis
Pihan viisas pöllö, Narcis, on alunperin Bosniasta kotoisin oleva taidemaalari. Hänen teostensa aiheina ovat pääasiassa erilaiset tornit. Hiljainen ja rauhallinen Narcis harrastaa kalastusta ja grillaa pihalla torstai-iltaisin. Naapureiden harmiksi nämä kesäiset illanvietot jatkuvat usein myöhään yöhön.

Goran
Pihan säveltaiteesta vastaa klarinettia pääinstrumenttinaan soittava Goran. Makedonialainen muusikko-säveltäjä on pidetty hahmo, joka on saavuttanut mainetta myös musiikkipiireissä. Goran on tuottelias säveltäjä ja hän pitää yllä soittotaitojaan harjoittelemalla ahkerasti. Pihalla hänet tunnetaan sydämellisenä ja tunteellisena miehenä, joka sopivissa olosuhteissa herkistyy kertomaan paikalla oleville kuinka paljon hän heistä välittää.

Mile
Taidemaalari, joka lähtee Lontooseen edustamaan Sloveniaa olympialaisten yhteydessä järjestettävään taidenäyttelyyn. Pihan illanvietoissa Mile kaivaa esiin akustisen kitaran ja säestää laulutuulella olevia kolleegojaan.

Tuze
Jure kuvaili Tuzea sanoilla ”more latino than the latinos” . Eläväinen Tuze on valokuvaaja, jolla on selvästi rytmi veressä. Hän tuntuu olevan hyvä järjestämään asioita ja viimeisin esimerkki tästä on matka Lontoon olympialaisiin Milen seurassa väärennetyn pressikortin pressikortin avulla.

Borut
Kaupunginarkiston johtaja Borut on hilpeä ja äänekäs kaveri, joka on väitellyt tohtoriksi murtomaahiihdon historiasta. Hän yrittää tehdä virastomaisesta arkistosta kiinnostavamman ja helpommin lähestyttävän järjestämällä siellä näyttelyitä ja muita tapahtumia. Borutin lentäviin lauseisiin kuuluu paikallisesta kesähitistä poimittu ”Disco disco, party party!”.

Sivuosissa

Mark
Pihan cooleimpiin hahmoihin lukeutuvalla Markilla on tyyli kohdallaan. Hän näyttää hipsteriltä ja voisi olla ulkonäön perusteella Celjen sijaan lähtöisin Williamsburghista. Hänen projekteihinsa kuuluu Drunk Cook Book, jonka hienosti havainnollistettuja reseptejä osaa noudattaa humalaisempikin henkilö. Aikoo purjehtia kunnostamallaan veneellä autiolle luodolle ja istuttaa sinne puun.

Igor
Pihan pisin mies, joka soittaa koskettimia yllättävän hyvin siihen nähden, että ei ole omien sanojensa mukaan harjoitellut enää vuosiin. Kuulemamme mukaan erittäin fiksu.

Tomi
Vanttera kaveri, joka näyttää siltä, että olisi tehnyt raskasta ruumillista työtä koko ikänsä.

Vuki
Karhumainen Vuki omistaa TamkoUcirin ja tuntee kaikki vakioasiakkaat. Hän omisti aikaisemmin yhden kaupungin suosituimmista pubeista yhdessä Tuzen kanssa, mutta politikoinnin seuraksena rakennus, jossa baari sijatsi, purettiin uusien liiketilojen tieltä. Vuki taipui hankkimaan TamkoUciriin uuden espressokoneen asiakkaiden kinuttua sitä parin vuoden ajan.

Kirjaston setä 1
Tulee terassille töiden jälkeen ja istuu usein baarin sulkemiseen saakka. On tunnettu erityisen äänekkäästä naurusta, jonka voi tunnistaa kaukaa. Menetti ajokorttinsa rattijuopumuksen takia ja huonossa kunnossa ollessaan nukkuu joskus Nikon luona.

Kirjaston setä 2
Mukava mies, jolla on kuulemma useita rakastajattaria. Hänen vaimonsa kannalta tilanne ei ole optimaalinen.

Maja
Parturi, joka ajaa Nikon parran ilmaiseksi.

Vesna
Ljubljanassa työskentelevä tv-persoona, joka on valittu vuoden journalistiksi kahtena vuonna.

Ompelimon rouva
Silittää paidat, lyhentää housut ja ompelee napit tarvittaessa.

Punk-henkinen baarineiti
Asuu samassa talossa ja joutuu siten kuuntelemaan pihan möykkääjiä vapaa-ajallaankin.

Kalju asiallinen baarimikko
Aina korrekti ja kohtelias.

Luka
Äreä baarimikko, joka sai potkut epäystävällisen asenteensa takia. Ei ollut mitenkään erityisen töykeä, mutta minä olenkin tottunut suomalaiseen asiakaspalveluun.

Blondi baarineiti
”Not complex.”

Jaka
Aina asiallinen baarimikko, joka kävelee yhtä suoraselkäisesti kuin seisoo.

Hullu naapuri
Harrastaa metsästystä ja omistaa huhujen mukaan useita aseita. Pitää isoa saksanpaimenkoiraa aina vapaana. Huomasin kaupungilla, että koira osaa juosta pyörän vierellä ja pysähtyä valoihin käskemättä. Hyvin koulutettu koira.

Outo valokuvaaja, josta kukaan ei pidä
Puhui itsensä häihin valokuvaamaan ja laittoi sen jälkeen hääparin katsomaan 2000 lajittelematonta ja käsittelemätöntä valokuvaa, joista suurin osa oli epäonnistuneita.

Olohuoneessa kahvittelun lisäksi olen tehnyt pysähdyksen aikana myös parit nettisivut pihan taitelijoille. Olen syönyt kaupungin parasta burekia ja jäätelöä. Olen myös pyöräillyt järvelle, josta pyydystettyä kissakalaa sain kunnian paistaa päivälliseksi. Olen auttanut rakentamaan pyörävajan paikalliselle nuorten kriisikeskukselle yhdessä Nikon ja keskuksen nuorten kanssa. Olemme käyneet Ljubljanassa toistamiseen ja tällä kertaa vierailimme myös kaupungin linnassa. Vertailun vuoksi kävimme myös Celjen linnassa, joka oli pienempi, mutta sen entisöinti oli toteutettu mielestäni paremmin.

Eilen saimme tilaisuuden tehdä päiväretken Slovenian ja Itävallan rajalla oleville vuorille. Mukava ja haasteellinen vaellus vei meidät lähes 2000 metrin korkeuteen. Siitä eteenpäin reitti muuttui, niin tekniseksi, että meidän oli parasta kääntyä takaisin ja antaa muiden mennä huipulle asti.

Visiitti on ollut hyvä muistutus siitä, että kannattaa aina matkustaa avoimin mielin. Emme tienneet kaupungista mitään ennen tänne saapumistamme. Celje on ollut meille niin vieraanvarainen, että harkitsemme paluuta tänne ensi talvena. Kaupungissa ei ole oikeastaan mitään muuta erityistä kuin täällä asuvat ihmiset. Eikä muuta tarvitakaan.